Ensimmäinen kuukausi käy kohti loppuaan

Tammikuun viimeisiä päiviä elellään. Vaikea on ollut kuukausi, motivaation ylläpito teettää päivittäin töitä vaikka tavoite on niin kirkkaana mielessä. Nukkuminen on ongelma, joka on ollut jo miulla pitkään. Nukun yksinkertaisesti liian vähän. En vain joko ennätä tai osaa mennä ajoissa nukkumaan ja se tietysti teetää väsymistä ja väsyminen repsahtelua. Herkkujen suhteen olen tyytyväinen, muutamaa repsahdusta huolimatta olen pysynyt tavoitteessa. Vettä koetan myös muistaa juoda päivittäin reilusti. Ja liikkumista olen onnistunut lisäämään, kerran viikossa olen käynyt uimahallilla ja sitten tässä kotona olen stepperillä polkenut lämmittelyt ja pientä jumppaa, lähinnä niin, että lapset on kotosalla. Tänäänkin olin suunnittellut uimahalliin menon ja kun lastenvahti tuli, teki mieli jäädä tekemään jotain muuta ja suoraan sanoen laiskotutti vaan sinne sitä tuli lähdettyä ja vesijuoksu ja pieni uintireissu tuli tehtyä. Liikunnan jälkeen on kyllä havaittavissa selkeää positiivista oloa, joten ehkäpä se ajan kanssa helpottaa, tuo motivaation ylläpito.

Tiistaina puntari näytti 94,5 kg, joten pientä pudotusta on tapahtunut. Muita mittoja en ole ottanut,enkä ajatellut niitä ihan koko ajan ottaa.

Ja koetan nukkua enemmän.

Anne-Mari

Uusi vuosi ja matka voi alkaa

Vuosi on vaihtunut ja matkalippu on kourassa. Olen 36-vuotias, neljän lapsen yh. Elämässäni ei ole ollut helppoja vuosia aikoihin ja nyt surullisena katselen itseäni, miten olen voinut päästää itseni näin säälittävän huonoon kuntoon. Vaikka miten on vaikeaa, niin ei mikään silti selitä tätä miun valtaisaa ylipainoa, jota inhoan. Siten inhoan myös itseäni. Säälin. En edes tunnista itseäni noista kuvista. 

Vaaka näytti tänään lukemaa 97.6, joten edes siedettäviin lukemiin minulla on matkaa hurjasti. Vyötärönympärys olikin vaikea mitata, kun ei sitä ole. Vaan noin 120 cm. Ja lantio 122 cm. Otatin itsestäni muutamia kuvia ja toivon, ettei ne saa aikaan mikään kummallista kommentointia, ne on lähinnä itselle motivaatiokuviksi otettu. Pakko on lopettaa tämä itsesäälissä rypeminen ja selittely. Jotta jonkinlainen ilo ja onni voi löytää miun elämään takaisin.

Mitään ihmeellistä en ole päättänyt tehdä, aikaa ei ole taianomaisesti tullut lisää vaan koetan jaksaa hyödyntää ne pienet tuokiot ja löytää sen liikkumisen ilon, sitä kautta motivaatio tähän hommaan voisi myös lisääntyä. Ja koetan pitää tahtoni ja määränpääni kirkkaana mielessä, myös niinä huonoina päivinä.